Violetin sävyjä metsästämässä

HommaHuoneen värihaasteessa aletaan olemaan ja aika lähellä loppua. Marraskuun värinä on violetti ja sen eri sävyt. Itse pidän violetista, erityisesti tummat violetin sävyt, kuten viini, munakoiso ja boisenmarja, ovat omaa silmää miellyttäviä. Ne sävyt, jotka muodustuvat enemmän punaisesta ovat kivoja itselle, mutta toiselle tyttärelleni sopii myös kylmemmät värit, kuten lila ja violetti. Aikaisemmin olen jo tehnyt lilasta Sammalpolusta mekon Neiti A:lle, ja tämä on myös yksi hänen suosikkimekoistaan.

Tällä kertaa näistä sävyistä päätyi vaatteisiin vain pieniä määriä resorissa eikä edes Neiti A:lle vai kahdelle nuoremmalle lapselle. Pikku-E:n vaatekaapissa alkaa paitojen hihat ja helmat käymään lyhyiksi, joten oli tartuttava tuumasta toimeen ja tehtävä lisää paitoja lapselle. Olen syksyn aikana käynyt taas Työväen Opiston lastenvaatekurssilla ja halusin tällä kertaa tehdä siellä jotain, mitä en ole aikasemmin tehnyt ompeluissa. Joskus peruspaitaankin kaipaa jotain pientä jujua, vaikka tekisi sen kuosillisestakin kankaasta, joten päätin kysyä neuvoja napitushalkion tekemistä varten kurssilla.

Keltainen Koulumatkallain-tirkoo on Ainolan kankaita ja vaihdoin tämän aikaisemmin syksyllä kaverini kanssa, koska hän ei itse pitänyt keltaisesta kankaasta. Itse taas pidän kirkkaista väreistä ja keltainen onkin yksi suosikki väreistäni. Kaavana tässä paidassa on tuttu Raide. Leveys on koosta 92, mutta lisäsin hihoihin ja helmaan mittaa, jotta sain koon 98. Eteen on siis tehty napitushalkio. Aloitin tekemään tosiaan kurssilla jo tätä ja jatkoin kotona, jolloin piti kaivella pariakin blogia avuksi. Lopulta apu löytyi tästä Velhonviitta blogista. Muutaman kerran sai purkaa ja kääntää ja miettiä, että miten se oikein ommellaan oikeaoppisesti ja pieni ryppy jäikin eteen, mutta ei sitä ryppyä onneksi kerkeä nuoren vauhtiveikon liikkeissä huomaamaan. Ja se viininvärinen resorihan siis löytyy pääntietä ja lisäksi käänteet on ommeltu viinin värisellä langalla. Itseasiassa alalankana taitaa olla näissä lila, kun ei ollut enää kolmatta oikean väristä lankarullaa.

NeitiA:lle tästä Koulumatkallain-trikoosta legginsit. Näiden housujen kaavaa voinee myös sanoa omaksi. On yhdistetty useampaa eri kaavaa ja vähän mitattu vielä omaa lastakin. Mutta koko on noin 116. Lahkeissa resorit samasta kankaasta ja vyötäröllä kuminauhat. Hauska kangas myös legginseinä.Tein samalla kaavalla myös toiset legginsit, näiden leikkaamisvaiheessa myös Neiti A pääsi auttamaan ja piirsin hänelle kankaalle ääriviivat, joita pitkin sai leikata. Ihan en vielä saumurin eteen uskaltanut päästää, mutta ehkä joku päivä siihenkin vielä tuon tytön uskallan antaa istahtaa. Näiden lahkeissa ei ole resoreja vaan ne on vain käännetty. Näiden pinkkien legginsien kangas on tullut Shalmiakin ylläripussista ja kankaan nähtyään Neiti A ilmoitti heti, että tuosta tulee hänelle housut.

Kaavojen ja nuppineulojen asettelu on tarkkaa puuhaa

Vielä piti muutama nuppineula laittaa

Perheen kuopus sai samasta kankaasta pitkähihaisen paidan. Olin jo tehnyt kaksi vaatetta tuosta metrin pätkästä, joten kauheasti ei jäänyt enää kangasta pienimmän vaatteisiin, mutta saatiin hänellekin jotain pientä edes tehdyksi. Ja kerralla koko kangas käytettyä, joten kaappiinkaan ei jäänyt kuin ihan pieni aplikointi-kuva kankaasta jäljelle. Paidan kaava on oma. Hihat on 100 % raidallista puuvilla trikoota ja tein toiseen hihaan tuommoisen valetuplahihan. Ohjeet tähän löytyy TosiMummon Blogista. Kangasta riitti vain toiseen hihaan enää, toisaalta tämä on myös ihan hauska yksityiskohtakin. Tässä paidassa on käytetty samaa viinin väristä resoria kuin PikkuE:n paidassa, resorit laitoin pääntielle ja lisäksi helmaan aavistuksen korkeamman resorin, niin sain paitaan vähän lisää pituutta.

Kuvien ottaminen alkaa olla haastavaa tästä neidistä

 

 

Kaikki nämä vaatteet yhdestä metrin pätkästä ja pienestä lisäpalasta