Olipa kerran mekko...

Olipa kerran ompelija, joka sai lahjaksi kaavakirjan eräänä äitienpäivänä. Kirja seisoi kaavahyllyssä muutaman kuukauden ennen kuin ompelija sai aikaiseksi tarttua kirjaan ajan kanssa ja lähteä tekemään siitä jotain luomusta. Selattuaan kirjaa ja erilaisia ompeluryhmiä päätti ompelija lähteä tekemään siitä kaavaa, jossa todettiin, että sen voi tehdä joustamattomasta, mutta mikäli tekee joustavasta, niin valitsee sitten yhden koon pienemmän kaavan. Mitattuaan kaavaakin vielä vähän päätyi ompelija tekemään kuitenkin kaikkein pienimmän koon tuosta kaavasta. Teki vielä hihattoman version, koska elettiin heinäkuun helteillä ja kasvava vauvamaha sai olon jotakuinkin tukalaksi muutenkin. Kaankaaksi ompelija oli valikoinut harmaan Sammalpolku-nimisen kankaan, jonka kuosi miellytti ompelijaa oikeinkin paljon.

Mekko valmistui aika nopeastikin sillä kertaa, vaikka varmasti yötöiksi meni ompelu, joka tosin ei ole mitenkään ihmeellinen asia tälle ompelijalle. Joku tässä mekossa kuitenkin mätti. Väri oli ensimmäinen asia, se ei sopinut tälle ompelijalle ei sitten ollenkaan, vaikka toiselle tyttärelle tämä väri on ennemmän kuin passeli. Toinen oli mekon kaava. Vaikka kokona tosiaan oli 34, oli tämä aivan liian iso, silloin kesällä asia ei niin paljoa haitannut, koska vauvamaha kasvoi kuitenkin koko ajan, joten mekkokin päätyi muutamasti päälle hiekkalaatikolle lasten kanssa. Tuli syksy ja talvi ja vauvakin syntyi, joten mahakin jäi sille tielle. Lopulta tuli uusi kesä, eikä mekko päätynyt kertaakaan ompelijan päälle. Lopulta syksyllä ompelija päätti, et nyt riittää ja mekolle on löydyttävä uutta käyttöä.

Jos ompelija olisi jättänyt mekon itselleen, olisi sitä pitänyt kaventaa ainakin 10 cm kummastakin sivusaumasta ja todennäköisesti tämäkään ei olisi riittänyt. Niinpä syksyllä ompelija päätti, että kasvava kuopus saisi tästä jotain itselleen. Ensimmäiseksi ompelija leikkasi kaikki sivusaumat pois tästä mekosta, yläosaa ei oikeastaan pysty vaatteissa käyttämään, koska siinä on muotolaskokset, mutta helmasta saadaan jotain. Ompelija oli jo pidemmän aikaan miettinyt oman bodykaavan piirtämistä. Niinpä ompelija tarttui vihdoin tuumasta toimeen ja piirsi eräänä päivänä oman bodykaavan käyttäen apunaan muutamiakin hyväksi toteamiaan kaavoja ja mittoja omasta lapsetaan. Leikkasi vielä kankaatkin saman tien, mutta aika loppui sillä kertaa kesken ja valmiiksi leikatut palat jäivät odottaaan keskeneräisten pinoon. Ompelijalla on tapana yleensä aina ommella aina yksi vaate loppuun ennen uuden aloittamista, mutta tässä syksyn aikana ompelija on vähän lipsunut tästä tavasta ja välillä saattaa olla useampikin vaate pöydän kulmalla leikattuna.

Vihdoin ompelija pääsi kuitenkin ompelemaan tätä leikattua bodya, tässä välissä tosin ompelija oli jo unohtanut oliko leikannut hihat siten, että hihansuut vain käännetään vai oliko tarkoitus laittaa kantit. Joku pieni ajatus ompelijalla oli, että mahdollisesti oli hihoja vähän lyhentänyt ja tarkoituksena olisi laittaa kantti hihan suihin.Ompelija aloitti laittamalla tukikankaat toiselle olalle. Tähän bodyyn on tarkoitus tulla napit toiselle olalle pukemisen helpottamiseksi. Yhden illan aikana ompelija sai kasattua bodyn, laitettu kantit ja nepitettyäkin vielä. Ompelija oli tällä kertaa enemmän kuin tyytyväinen, kun kerrankin tuli valmista yhdeltä istumalta. Ompelija päätti alkaa pitämään myös pientä kirjaa plussista ja miinuksista tuon syyskuun senttipelin jälkeen, tästä bodysta tuli miinuksia 22 cm.

Loppuosasta mekkoa saatiin ompelija ompeli kuopukselle vielä legginsit. Leggiensien kaava on Caterpillar, jolla on tehty jo useammatkin legginsit ja kokona 74. Ihan yhtenä kappaleena ei ompelija housuja saanut tehdyksi vaan lahkeissa on korkeat resorit samasta kankaasta tehtynä. miinuksia housuista tuli 18 cm.

Housujen kaveriksi ompelija teki vielä toisenkin bodyn, jonka kankaan ompelija osti Kangaskapina nimisestä kangaskaupasta. Kangaskapina on Loimaalainen kangaskauppa, joka avasi pienen kivijalkamyymälän Turkuun Forum-kortteliin. Saattaapa tämän blogin pitäjäänkin törmätä kyseisessä kangaskaupassa. Tässäkin bodyssa ompelija on käyttänyt omaa kaavaansa ja koko on noin 74. Miinuksia ompelija sai tästä bodysta 22 cm. Pääntie on aavistuksen lörpähtänyt, mutta saattaa siitä vielä pesussa asettua paremmaksi. Pari muutakin muutosta pitää kaavaan tehdä, mutta ihan hyvältä tämä jo vaikuttaa.

Violetin sävyjä metsästämässä

HommaHuoneen värihaasteessa aletaan olemaan ja aika lähellä loppua. Marraskuun värinä on violetti ja sen eri sävyt. Itse pidän violetista, erityisesti tummat violetin sävyt, kuten viini, munakoiso ja boisenmarja, ovat omaa silmää miellyttäviä. Ne sävyt, jotka muodustuvat enemmän punaisesta ovat kivoja itselle, mutta toiselle tyttärelleni sopii myös kylmemmät värit, kuten lila ja violetti. Aikaisemmin olen jo tehnyt lilasta Sammalpolusta mekon Neiti A:lle, ja tämä on myös yksi hänen suosikkimekoistaan.

Tällä kertaa näistä sävyistä päätyi vaatteisiin vain pieniä määriä resorissa eikä edes Neiti A:lle vai kahdelle nuoremmalle lapselle. Pikku-E:n vaatekaapissa alkaa paitojen hihat ja helmat käymään lyhyiksi, joten oli tartuttava tuumasta toimeen ja tehtävä lisää paitoja lapselle. Olen syksyn aikana käynyt taas Työväen Opiston lastenvaatekurssilla ja halusin tällä kertaa tehdä siellä jotain, mitä en ole aikasemmin tehnyt ompeluissa. Joskus peruspaitaankin kaipaa jotain pientä jujua, vaikka tekisi sen kuosillisestakin kankaasta, joten päätin kysyä neuvoja napitushalkion tekemistä varten kurssilla.

Keltainen Koulumatkallain-tirkoo on Ainolan kankaita ja vaihdoin tämän aikaisemmin syksyllä kaverini kanssa, koska hän ei itse pitänyt keltaisesta kankaasta. Itse taas pidän kirkkaista väreistä ja keltainen onkin yksi suosikki väreistäni. Kaavana tässä paidassa on tuttu Raide. Leveys on koosta 92, mutta lisäsin hihoihin ja helmaan mittaa, jotta sain koon 98. Eteen on siis tehty napitushalkio. Aloitin tekemään tosiaan kurssilla jo tätä ja jatkoin kotona, jolloin piti kaivella pariakin blogia avuksi. Lopulta apu löytyi tästä Velhonviitta blogista. Muutaman kerran sai purkaa ja kääntää ja miettiä, että miten se oikein ommellaan oikeaoppisesti ja pieni ryppy jäikin eteen, mutta ei sitä ryppyä onneksi kerkeä nuoren vauhtiveikon liikkeissä huomaamaan. Ja se viininvärinen resorihan siis löytyy pääntietä ja lisäksi käänteet on ommeltu viinin värisellä langalla. Itseasiassa alalankana taitaa olla näissä lila, kun ei ollut enää kolmatta oikean väristä lankarullaa.

NeitiA:lle tästä Koulumatkallain-trikoosta legginsit. Näiden housujen kaavaa voinee myös sanoa omaksi. On yhdistetty useampaa eri kaavaa ja vähän mitattu vielä omaa lastakin. Mutta koko on noin 116. Lahkeissa resorit samasta kankaasta ja vyötäröllä kuminauhat. Hauska kangas myös legginseinä.Tein samalla kaavalla myös toiset legginsit, näiden leikkaamisvaiheessa myös Neiti A pääsi auttamaan ja piirsin hänelle kankaalle ääriviivat, joita pitkin sai leikata. Ihan en vielä saumurin eteen uskaltanut päästää, mutta ehkä joku päivä siihenkin vielä tuon tytön uskallan antaa istahtaa. Näiden lahkeissa ei ole resoreja vaan ne on vain käännetty. Näiden pinkkien legginsien kangas on tullut Shalmiakin ylläripussista ja kankaan nähtyään Neiti A ilmoitti heti, että tuosta tulee hänelle housut.

Kaavojen ja nuppineulojen asettelu on tarkkaa puuhaa

Vielä piti muutama nuppineula laittaa

Perheen kuopus sai samasta kankaasta pitkähihaisen paidan. Olin jo tehnyt kaksi vaatetta tuosta metrin pätkästä, joten kauheasti ei jäänyt enää kangasta pienimmän vaatteisiin, mutta saatiin hänellekin jotain pientä edes tehdyksi. Ja kerralla koko kangas käytettyä, joten kaappiinkaan ei jäänyt kuin ihan pieni aplikointi-kuva kankaasta jäljelle. Paidan kaava on oma. Hihat on 100 % raidallista puuvilla trikoota ja tein toiseen hihaan tuommoisen valetuplahihan. Ohjeet tähän löytyy TosiMummon Blogista. Kangasta riitti vain toiseen hihaan enää, toisaalta tämä on myös ihan hauska yksityiskohtakin. Tässä paidassa on käytetty samaa viinin väristä resoria kuin PikkuE:n paidassa, resorit laitoin pääntielle ja lisäksi helmaan aavistuksen korkeamman resorin, niin sain paitaan vähän lisää pituutta.

Kuvien ottaminen alkaa olla haastavaa tästä neidistä

 

 

Kaikki nämä vaatteet yhdestä metrin pätkästä ja pienestä lisäpalasta

Naamiaisvaatteet touhukaksikolle

Lokakuun lopussa järjestettiin isompien lasten kerhossa naamiaiset, koska oli Halloween. Halusin tehdä naamiaisvaatteista semmoiset, että niitä pystyisi käyttämään myös myöhemmin. Neiti A ei meinannut osata päättää, mikä haluaisi olla naamiaisissa. Milloin piti olla Prinsessa Ruusunen, milloin Elsa, milloin Tähkäpää, välillä mietittiin myös noitapukua. Lopulta kuitenkin päädyttiin Elsaan. Elsan mekkona toimi jo syntymäpäiville tehty turkoosi puuvilla mekko, joten vain viitta lisättiin tämän Elsan asuun. Viitan kankaat löytyivät omasta kaapista. Eli toisella puolella on turkoosi Velour ja toisella puolella tähtitylliä. Näitä samoja kankaita käytettiin myös viimevuotisessa Elsa-asussa.

Pikku-E:n naamiaisasu oli oikeastaan alusta asti selvä. Kysyin herralta, mikä hän haluaisi olla ja vastaus oli joka kerta Batman. Sisko tosin yritti muutaman kerran taivutella johonkin muuhunkin asuun, mutta päättäväinen nuorimies piti päänsä ja Batman-asua alettiin tekemään. Hupparin kaavana on käytetty Bat Boy kaavaa Ottobren 1/2013 lehdestä. Leveys kaavassa on koossa 92 ja pituus koosta 110. Vertasin kaavan pituutta valmiiseen 92 kokoiseen paitaan ja kaava oli siinä kohtaa jo aavistuksen lyhyempi, joten tein suosiolla pituuden toisesta koosta. Ja meneepähän edes vähän kauemmin tämä huppari. Selässä hupparissa on kirjotut siivet, kainaloihin on lisätty myös siivet ja hupussa on korvat. Hupun sisäpuolelle laitoin silityskalvosta batman-maskeja. Lisäsin myös alavaran huppariin, jolloin vetoketjureunasta tuli siistimmän näköinen. Hupussa oli jo valmiiksi alavara. Alavaran lisäämiseen hupparissa löytyy ohje Tehtaamon blogista, pääset klikkaamaan itsesi sinne tästä, käytin apuna myös tätä Langanpätkiä blogin tekstiä samoin kuin tätäkin. Tästä hupparista tuli ihan superhieno ja myös nuorimies on siitä tykännyt.

Myös housut piti pikku-Batmanille tehdä. Housujen kaavana on Super Basic-college housut 6/16-Ottobresta. Kaava on kiva, koska on myös kapea, sain tehdä suoraan 92 kaavalla tuolle nuorelle miehelle ja ne on jopa sopivat. Kaitaletaskujen ompelussa piti muutaman kerran nyrjäyttää aivoja, mutta lopulta selvisin voittajana tästäkin haasteesta. Silityskalvosta lisäsin vielä batman-logon toiseen reiteen, niin kelpasi oikein hyvin pienelle Batmanille. Tein myös naamion, jonka voi vetästä naamaan. Naamarin kaava on löydetty pinterestistä. Musta college on Kangaskapinan harjattua collegea, ihanan pehmeää ja lämmintä, juuri sopivaa tuolle palelevaiselle nuorelle miehelle. Mustat resorit on Kankaamosta.

Senttipelin loppuosa

Edellisestä teksti alkoi tulla jo sen verran pitkä, joten pätkäsin sen ja tässä on vielä loppuosa tekstistä. Juuri ennen laniviikonloppua tipahti myös pieni tilaus postiin Shalmiakilta ja plussaa tuli noin 4,8 m. isommille lapsille olin tilannut Böö-trikotta ja Prinsessa trikoota ja samalla tilasin myös ylläripussin, josta tuli paria lakukangasta ja aikaisemmin tilattuun Game Over trikooseen sopivaa kuviollista trikoota. 

Laniviikonlopun aikana valmistui myös ensimmäinen timanttimekko Neiti A:lle, kangas on Shalmiakin Unicorn-kangasta. Kaava siis Jujunan timanttima-mekko ja kokona 116 leveydestä 122 pituudesta. Seuraavaan versioon pitänee vähän pääntietä avartaa, kun Neiti A valittaa, ettei pää mahdu kunnolla tulemaan läpi. Koko pala kangasta meni tähän eli miinusta 80 cm. 

Pienimmälle valmistui lanien aikana myös pari bodya. Toinen on mekkobody, jossa helmapalat on Majapuun karhuja ja hihat ja bodyosa Nappinjalta kesällä ostettua ihanaa vaaleanpunaista trikoota. Toinen body on ihan vaaleanpunainen body tuosta Nappinjan kankaasta. Kaavana kummassakin bodyssa on Ottobren Hedgehog ja samasta lehdestä eli numerosta 4/2016 löytyi myös mekkobodyn kaavat tai bodyosahan on siis sama, mutta helmaosa on sitten lisätty vain tuohon mekkobodyyn. Itse en tehnyt pisarahalkiota, joka on kaavassa, vaan muokkasin raglansaumaan tuon napitushalkion. Omasta mekostani ja Neiti A:n housuista jäi kangasta vielä vähän ja laniviikonloppuna surautin kasaan minihousut koossa 74 VauvaV:lle. Näissä housuissa on kaavana Giant Triangle ja se löytyy Ottobren 6/2013-lehdestä

Keskimmäiselle lapselle tein laneilla Käpysen Riivaleista trikoopaidan. Kaavana paidassa on tuttu Raide, joka löytyy Ottobresta 6/2012. Teen pojalle oikeastaan kaikki paidat nykyään tuolla kaavalla. Se on tarpeeksi kapea paitakaava. Nytkin tein "isomman koon" vain lisäämällä hihaan ja helmaan pituutta, koska leveyttä tuohon kaposeen lapseen ei ole tullut yhtään, mutta paitojen pituus alkoi jo loppumaan kesken vanhoissa paidoissa. Hihat tässä paidassa on Nappinjan raita-kangasta ja niihin aplikoisin Riivalista tähdet kyynärpäihin. Meidän kummitytölle tein laneilla lopuista Marjanalle-merinovillasta kypärälakin, koska edellinen alkoi jo olla pieni. Kaava on viime vuoden viimeisestä Ottobresta ja samalla kaavalla olen tehnyt myös omalle lapselle kypärälakin. 

Omaan käyttöön tuli vielä parit legginsit ommeltua laneilla. Ensimmäiset on Käpysen IHANAN pehmeää Salamt-joustocollegea ja toinen on myös Käpysen joustocollegea, tässä kuosina on Betoniromu. Kaavana näissä on Sammalikko, josta pitäisi piirtää pienempi koko tai ainakin kaventaa lahkeita, koska sieltä nämä ovat isot. Salamoissa ei ihan kankaan pituus riittänyt suoriin lahkeisiin, joten niihin laitoin tuosta samasta kankaasta resorit. Betoniroimuissa on suorat lahkeet. Kumpiakin housuja olen aavistuksen madaltanut alkuperäisestä kaavasta, tosin nyt ei ihan näin paljoa olisi tarvinnut madaltaa kuin tein, mutta kyllä näitä tunikan kanssa pystyy käyttämään. Salamoista miinusta 90 cm ja Betoniromusta 95 cm.

Olin ahkera ompelija myös lanien jälkeen ja heti seuraavalla viikolla tein kuopukselle bodyn. Ompelin tämän bodyn Aarrekidin 100 % puuvillatrikoosta, kaavana tässäkin on sama Hedgehog, joka on myös laneilla ommelluissa bodeissa. En kuitenkaan halunnut tehdä samasta kankaasta toista bodya meille, niin tein samalla kaavalla, mutta lyhyillä hihoilla bodyn, jonka lahjoitin Saumanvaran sydämmestä-huutokauppaan, joka järjestettiin facebookissa lokakuussa. Miinusta kummastakin bodysta 42 cm yhteenstä. Huutokaupassa siis kerättiin rahaa Roosa Nauha-järjestölle. Tuo huutokauppa keräsi Roosa Nauha pottiin yli 27 000 €, mikä on aivan mieletön summa.

Syksyn tullen tarvittiin myös lämpimämpää pipoa ja lisäksi myös kauluria keskimmäiselle. Kaapin jemmoista löytyi Metsolan Viiksimies-joustofroteeta ja sisäpuolelle pala Majapuun oranssia joustofroteeta, jossa kirsikoita. Yhdessä ihana syksyinen setti. Kaulurin kaava on Tehtaamon blogista, tai oikeastaan mallin otin tuolta ja vapaalla kädellä leikkasin sopivan kokoisen keskimmäiselle. Pipo kaava on jostain Ottobren lehestä piirretty, ei hajuakaan, mistä numerosta tai mikä malli. Tätäkin versiota jouduttiin aavistuksen muokkaamaan päänympäryksestä, jotta sain kankaan riittämään tähän. Miinusta 31 cm. Tein myös trikoisen pipon, johon Pikku-E sai itse valita kankaan. Suuri batman-fani valitsi laatikosta tämän Batmask-trikoon, joka on Majapuulta. Miinusta 12 cm.

Pari ompelusta kerkesi vielä syyskuun puolella valmistumaan. Ensimmäinen kokeilu aikuisten timantti-mekosta. Kangas on jättirätin jotain viskoosisekoitetta, mukavan laskeutuvaa, mutta ah niin pilalle mennyttä jo parin päivän käytön jälkeen. Tein kyllä juuri tästä syystä ensimmäisen version tästä kankaasta, kun ei ollut mitään hajua sopiiko tämmöinen malli itselle vai ei. Kaavana siis Jujunan aikuisten timantti-mekko koossa 34 ja pituus koosta 38. Toinen versio samalla kaavalla on tehty Käpysen tämän syksyn merinovillasta, värinä tumma meleerattu harmaa. Tämä mekko on ihana, pidän tätä mekkoa oikeastaan koko ajan, jos vaan on puhtaana. Tämä on vielä 100 % merinovillaa, joten pesuja ei kovin usein tarvita. Timanttimekoista miinusta yhteensä 314 cm. 

Merinovillaa jäi oman mekon jälkeen sen verran jäljelle, että tein pipon itselle. Villasta vuori ja päälinen Betoniromua, miinusta vuoresta 10 cm. Villalegginsit sain tehtyä kirpulle, ja niistä tuli miinusta 24 cm. Kaavana näissä on Caterpillar (OB 1/15), jota kavensin vielä lisää, koska materiaalina tuo merinovilla. Ompelin lisäksi kasan pieniä pipoa, jotka on menossa lahjoituksena sairaalaan vastasyntyneille jossain vaiheessa, lisäksi kasasta tuli yksi taaperokokoinenja yksi pipo ja panta mulle itselle, kaikista pipoista yhteensä miinusta 126 cm. Viimeisin ompelus on yömekko  Neiti A:lle. Kankaan alkuperäistä ostopaikkaa en tiedä, itselle päätyi kassista, jonka ostin eräältä ompeluryhmäläiseltä. Kaavatähän pitkään yömekkoon on miehustan ostalta Ottobresta, nro 6/2015, jossa useampia yöpukuja, hihat sovelsin jostain toisesta paidasta. Yömekosta vielä miinusta 83 cm. Tämä yömekko on ommeltu pelkästään saumurilla, niin käänteet kuin hihan suut. Testasin pitkästä aikaa tämmöistä ompelutapaa, tämmöisiin yövaatejuttuihin tämä mielestäni sopii, mutta kyllä päivävaatteet perinteisesti jatkossakin teen joka käänteellä tai kanteilla. Lopputelamana koko kuukaudelle oli + 8,8 m ja miinusta 24,82 m (osa tosin lahjoitettuja, mutta omasta kaapisat poistui kuitenkin). Eli hyvin päästiin miinukselle.

Syyskuussa vähennetiin senttejä

Yhdessä ompeluryhmässä on syyskuussa ollut senttien kadotuskuukausi. Tarkoituksena olisi siis ommella enemmän kuin ostaa ja näin saada kangaskaappiin vähän tilaa. On sinne kaappiin päätynyt uuttakin syyskuussa, mutta lopputulema oli kuitenkin miinusmerkkinen eli ommeltuna oli enemmän kangasta kuin ostettuna. Uutena kaappiin päätyi syyskuussa ainakin muutama metri ihanaa merinovillatenceliä ja muutama kuviotrikookin lapsille.Tarkoitus ei ollut ommella koko kangasta kerrallaan, vaan mittaamalla käytetyt kangaspalat saadaan laskettua käytetyt sentit. 

Eli palan leveys * palan korkeus : kankaan täysleveydellä. Jos kankaan leveyttä ei ole tiedossa, on leveytenä käytetty 160 cm (joka taitaa olla yleisin kankaan täysleveys). Välillä tuntuu ettei kerkeä ommella ollenkaan, mutta nyt kun on pitänyt kirjaa ommelluista senteistä, niin aika paljonhan sitä on pelkästään syyskuussa kerennyt ompelemaan. Toki silloin myös laniteltiin, joten sieltä sai mukavasti miinusta myös kangaskaappiin.

Ensimmäiset ompelut olivat tarpeeseen tulevat kaksiosaiset yöpuvut Pikku-E:lle. Yöpaidan kaava on Ottobren numerosta 6/15 North Pole ja housut samasta lehdestä. Paidan kaavassa leveys on otettu koosta 86 ja pituus koosta 98 sama homma housuissa. Ja ihan hyvä, että on otettu kapeampana, koska tämäkin paita on aika löysä meidän kuikelolle, onneksi yöpaidassa ei haittaa löysyys. Ensimmäisenä valmistui tämä hurja musta-harmaa yösetti. Harmaa kallopallotrikoo on Käpyseltä ja musta trikoo mahdollisesti samasta paikasta, mutta ihan varma en ole enää. Harmaata trikoota ei enää ollut isoja paloja jäljellä, joten siksi on palsateltu tämä yöpaita osiin. Miinusta yhteensä 52 cm.

 

Toisena tein samalla kaavalla yöasun Käpysen Ärri Murri-trikoosta. Samasta kankaasta olin jo aikaisemmin tehnyt yöpuvun lasten serkulle, joten serkkupojat voivat nyt samistella yökkäreissään. Miinusta samat 52cm.

Viimeisimmästä naisten ottbresta tein syyskuussa Relaxed-mekon. Tätä varten jouduin käydä ostamassa metrin pinkkiä velouria, koska kukallinen joustofrotee ei yksistään riittänyt. Samaisella Eurokangas retkellä mukaan tarttui myös metri sekond skin-kangasta, josta on tulossa legginsit. Plop 200 cm lisää, mutta mekosta miinusta samalla 98 cm. Ihan paraskaava tuo ei ollut ainakaan minulle. Toki myös materiaalit saattavat vaikuttaa. Pitäisikin kokeilla tehdä myös trikoosta tämä versio, jos istuisi paremmin ja voi olla, että saisin tehdä jopa vielä pienemmällä koolla, vaikka tämäkin oli jo koko 36.

Mekosta jäi vielä palasia sekä kukallista froteeta että pinkkiä velouria, näistä sai kivat housut esikoiselle. Kaava on Relaxed Fit vanhemmasta ottobresta. Samalla kaavalla tein myös aikaisemmin housut Neiti A:lle. Housuista miinusta 38 cm.